Keskustelu

Osallistu keskusteluun – kommentoi sivustoa, lähetä terveisiä johtokunnalle…

Huomaa, että roskaviestittelyn takia ylläpidon on hyväksyttävä viestit, ennen niiden julkaisua. Tämän vuoksi viestisi ei näy heti keskutelussa, sillä käsittelyssä voi mennä jonkin aikaa.

27 kommenttia artikkeliin ”Keskustelu

  1. Terveiset johtokunnalle. Tuli vaan mieleen, jotta voisihan seuran viime vuuvven toimintaan laittoo ”Kirkkokamina” rojektinnii. Pitemmän aikoo, tuolla kylillä kulukiissa, pisti silimään kaminan osat. Viime kesänä kasailin ne meijän pihaan ja Väyrysen Leevin kanssa korjailtiin niistä yhen kaminan tarpeet. Vietiin ne Ylämyllyn Automaalaamoon hiekkapuhallettavaks ja maalattavaks. Seurakunta lupas maksoo maalausurakan, maalit saain kerjättyä Autoväri Keijo Hirvoselta. Kuletukset hoiti Leevi, ja mie mukana muutenvuen. Perinteinen ”Kirkko-kamina” lämmittää nyt ainakin meijän mukana olleihen mieltä, ehkäpä muijennii.

    Toinen asii ajottuu tään vuuven puolelle. On pitemmän aikoo mieleen kasautunu muistoja Oravisalosta -30–60 luvuilta. Kylässä oli varsinainen toimintakeskittymä: Yrjö Makkosen Raamisaha, Kivimylly, Paja, Rääkkylän kauppa oy:n myymälä, Eetu Tolvasen Vasaramylly ja kauppa, sekä Oravisalon puhelinkeskus. Paikalla on vielä kivimyllyn jalusta, valamis muistomerkki. Tilasin siihen messinkilaatan, johonka Tapio lupasi seuralta 125,- euroa löytyvän. Laatta paljastetaan asiaan kuuluvin menoin kevään aikana seuran edustajien paikalla ollessa.
    Perinneterveisin Veke.

  2. Tervehdys täältä piäkaupunki seudulta sinne Rääkkylä seuraan.
    Onnittelut.Aivan mahtavat sivut olette tehneet , saapi laajan ja selvän kuvan kotikunnastamme tekstein ja kuvin . Oli ilo katsella sivuja.
    Jos haluatte laittaa tapahtuma osioon niin tässä tulisi yksi jo perinteinen,vuosittain pidettävä kalastuskilpailu sotaajan säännöillä siellä Koivuniemen rannassa aina torstai iltana ennen kuin Kihauksen alkua.
    Tänä vuonna 2.7 .2015 klo 18.00 taas kokoonnumme kilpailemaan yhdessä Rääkkylän kalakerhon jäsenten kanssa. Tämän tapahhtuman idea-isänä on Pekka Halttunen hän on innoittanut meidät tähän mukaan.Tapahtuman järjestäjänä ovat Rääkkylän kalakerho ry ja Helsingin seudun Riäkkyläläiset ry
    Olisihan se mahtavaa jos Rääkkylä-seurakin olisi tassä tapahtumassa näkyvämmin mukana.
    Aurinkoisin terveisin Kalevi Tikkinen puheenjohtaja
    Helsingin seudun Rääkkyläläiset

  3. Tervehdys
    Olin se toinen airut Veijo Lievosen kanssa Kivisalmen Malmikiven muistopaatta paljastettaessa. Saa lisätä tietoihin, jos katsotte tarpeelliseksi. Terv. Anna Liisa Mustonen (nyk. Willberg)

  4. Pitkästä aikaa kävin Rääkkylä-Seuran sivuilla. Siellä pisti silmään väärää tietoa . Muistopatsaan paljastuksessa oli juontajana Herojan seuraaja Pauli Pennanen . Terveisiä samalla Anna Liisalle. Veijo Lievonen

  5. KIITOS ANSIOMERKISTÄ JA RÄÄKKYLÄ HENKISESTÄ ONNISTUNEESTA JUHLASTA. HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISIÄ TULEVIA VUOSIA. TERVEISIN VEIJO LIEVONEN.

  6. Oliskohan seuran arkistossa valokuvaluetteloa nähtävissä tai saatavissa tietoa sähköpostitse? Kiinnostaisi tietää, onko oravisalolaisesta kanteleensoittajasta Toivo Armas Kinnusesta valokuva-aineistoa sinne tallentunut?
    Samoin näillä sivuilla mainitun Helsingin rääkkyläläiset-yhdistyksen Mikkelkual’-juhlien mainonta kiinnostaisi. Toivo K. kun kuulema kävi ahkerasti esiintymässä Helsingissä näillä juhlilla. Mahtoiko olla Helsingin Sanomissa ilmoituksia vai vain paikallislehdissä?

    1. Seuralla ei ole Kinnusesta valokuva-aineistoa eikä runoja, eikä aineistoa ole tiettävästi perikunnallakaan, näin on kertonut Veikko Sallinen. Kinnunen ei myöskään ole käynyt Mikkelkualilla Ilkka Simanaisen mukaan. Kinnusen runo ”Terve teille tultuanne” on luettavissa Simanaisen kirjoituksesta ”Ruotsin ja Suomen välinen kummikuntaliike”. Kyseinen runo on löytynyt Pohjois-Karjalan maakunta-arkistosta.

  7. Hei, olen jakanut tämän Rääkkylän sivuston facebookissa https://www.facebook.com/groups/699902456824424/?ref=bookmarks. Minusta tässä tulee erittäin hyvin Rääkkylän historia julki ja Ilkka Simainen on tehnyt erittäin laadukasta työtä kerätessään ko. asiat sekä tiedot.

    Olemme perustaneet Rääkkylä sivuston fbhen marraskuun lopussa 2016, ja jäseniä nyt noin 550. Haluamme sitä kautta myös tuoda Rääkkylään esille sitkeänä kuntana sanoisinko taistelijana.

    Hyvää Uutta Vuotta 2017

    llaukkanen

  8. Haluaisin kuulla tuosta Rääkkylän sivustosta. Ottaisko vaikka Liisa Laukkanen yhteyttä.

  9. Isäni Aarne Kinnusen jäämistöstä löytyy kaksi Toivo Kinnusen runoa,”nöyrä tähkäpää” ja ”Syvärin joulu” sekä Rääkkylä -laulu ,säv. Nujulan talkoopolkka.

    Leo Kinnunen ,Forssa

  10. Palautetta Ilkka Simanaisen postimuisteluihin:

    Niemisen postipysäkki sijaitsi Niemisen koululla. Tavallaan on taas palattu entiseen, kun Niemisen postit jaetaan nykyisin Hammaslahdesta käsin.
    Ennen vuotta 1967 Niemisen posti sijaitsi Kompakalla Kauppayhtiön rakennuksen eteläsiivessä, johon oli oma sisäänkäyntinsä.
    Osuuskaupan vanha myymälä paloi myöhemmin kuin 1950-luvun lopulla.

    Eräästä vanhasta kuvasta päätellen Oskari Piipposen linja-autoliikenne Rääkkylään alkoi jo ainakin 1930-luvun puolessa välissä. Ruponen osti Piipposen linjat vuonna 1952 ja kuljetti Rääkkylän postia Joensuu-Rasivaara-Hypönniemi vuorolla. Taidettiinpa tätä vuoroa kutsua joskus postiautoksikin. Postin oman Liperin kautta kulkevan vuoron jälkeenkin Niemisen postit kulkivat tässä autossa.
    Joensuu-Savonlinna aamuautossa tulivat heittolaatikkoon Helsingin sanomalehdet ainakin Niemisen suunnalla. Joensuuhun ne kuljetettiin yöllä lentorahtina. Karjalaisella taisi olla ainakin jossain vaiheessa oma lehtikuljetuksensakin.
    Ruposen ruskeita nähtiin Rääkkylässä jo muutama vuosi ennen sotia kun Viipuri-Joensuu linja kulki Rasivaaran kautta.

    Ja muuten; tarkkaan ottaen Suomessa ei ole koskaan ollut Savo-Karjalan lääniä vaan Savon ja Karjalan lääni.

    1. Kiitos palautteesta Ex-niemisläinen.
      Tieto ja teksti Savo-Karjalan läänistä on jostain lähteissä mainitusta historiateoksesta. Ei liene tarpeellista lähteä tarkistamaan onko kirjoitukseni oikea.
      Niemisen postin sijoituspaikat perustuvat haastattelemieni henkilöiden antamiin tietoihin. Aune Karttusta haastattelin vanhainkodilla. Sinun tietosi perusteella lisään tekstiini paikaksi ennen Osuuspankille siirtymistä Kauppa Oy:n kiinteistön.
      Osuuskaupan myymälän palosta ja paloajasta kertoi minulle joku niemisläinen. Rääkkylän Osuuskaupan toiminnasta valmistelen historiikkia. Pitääpä hankkia Niemisen kauppatalon palosta tarkempi paloaika. Kuvan kaupasta, ilmeisesti 1920 luvulta, sain Pohjois-Karjalan museosta.
      Valmistelen myös kirjoitusta ”Linja-autoliikenteen historiaa Suomessa. Linja-autoliikenteen kehitys Rääkkylässä”. Piipposen liikenteen alkamisaika ”1930 luvun lopulla” on tullut sillä perusteella kun Oskar Piipponen tuli ensimmäisen kerran esille kunnallislautakunnan päätöksessä 28.1.1928. Piipponen haki kunnalta avustusta talviaurausta varten Joensuu-Rääkkylä välille. Päättelin, että ainakin tuolloin linja-autoliikennettä Rääkkylään on ollut. Kirjoituksesi perusteella muutin tekstiäni ”1930 luvun puolessa välin”. Palautteessasi kerrot ”vanhasta valokuvasta, josta olet päätellyt Piipposen liikenteen alkamisajan”. Valokuvat ovat historiaa siinä kuin kirjoituksetkin. Rääkkylä-Seura kerää vanhoja kuvia. Linja-autoliikennettä koskevaan kirjoitukseeni ei ole vielä saatua valokuvia. Olisiko tuo kertomasi kuva tai joku muu kuva sopiva sijoitettavaksi kirjoitukseeni. Kuvat voit lähettää Rääkkylä-Seuran s.postiin kuvat.vanhat@gmail.com

      1. Viestiini X-niemiseläiselle näyttää tulleen kirjoitusvirhe. Piipposta koskeva kunnallislautakunnan päätös on tietenkin vuodelta 1938.

        1. Viestiini X-nimiseläiselle näyttää tulleen kirjoitusvirhe. Piipposta koskeva kunnallislautakunnan päätös on tietenkin vuodelta 1938.

  11. Urheiluhistoriaan liittyen: 1920 olympialaisissa painissa hopeaa saavutti Heikki Kähkönen,joka on syntynyt Rääkkylässä 1991.Onkohan jollain tarkempaa tietoa tästä Kähkösestä?Oravisalon tai Varpasalon Kähkösiä?

    Samoissa kisoissa keihäänheiton voitti Savitaipaleen Jonni Myyrä.Myyrä oli nuorena Savitaipaleen Partakoskella kauppias Antti Kylliäisen kauppa-apulaisena.Antti on äitini serkku.Hänen kauppaansa voi tutustua Seurasaaren ulkomuseossa.

    Sukututkimuksissa tulee ilmi mielenkiintoisia yhteyksiä.

    Leo Kinnunen,Forssa (syntynyt Oravisalossa)

  12. Kähkönen oli syntynyt tietysti 1891,Antwerpenissä 1920 oli muitakin urheilumme legendoja.

    Kansanedustajista:

    Kulmala ei ole syntynyt Rääkkylässä.

    Juho Kinnunen,s. Rääkkylässä 1865, haudattu Rääkkylään 1934 (Kankaanrinnan hautausmaa )toimi kansanedustajana 1924-1927 ,valittiin Mikkelin läänistä.

    Pekka Kettunen,s.1890 Rääkkylässä,haudattu Joensuussa 1960.
    Kansanedustajana 33-36 ja 39-45 Kuopion läänin itäisessä vaalipiirissä.Toiminut presidentin valitsijahenkilönä 31,37,40 ja 43.

    Toiminut mm.Rääkkylän kunnanvaltuuston puheenjohtajana.

    Pekka Kettunen oli ukkini eno.

    Leo Kinnunen,Forssa.

  13. Leo Kinnuselle.
    Selvitän parasta aikaa urheilu- ja nuorisotyön Rääkkylään historiaa. Kertomuksesi siitä, että Rääkkylässä syntynyt Heikki Kähkönen on on ollut olumpialaisissa ja voittanut painissa hopeaa sattuu hyvään aikaan. Selvitän onko Heikki Oravisalon vai Varpasalon Kähkösiä. Ensimmäisen saamani tiedon mukaan hän on Varpasalon Kähkösiä. Kun saan varman tiedon, viestitän.

    Historiakirjoitukseeni ”Säätyvaltiopäiväedustajat ja kansanedustajat Rääkkylässä” olen Juho Kinnusesta kirjoittanut seuraavaa: ”Juho Kinnunen syntyi Rääkkylässä 14.1.1865 ja kuoli Rääkkylässä 9.9.1934. Kinnusen vanhemmat olivat maanviljelijä Petter (Pekka) Kinnunen ja Maija Lena Hirvonen. Juho pääsi ylioppilaaksi Kuopion luseosta 1888, suoritti teologian erotutkinnon Helsingin yliopistossa 1892. Hänet vihittiin papiksi 1893. Hän suoritti vielä pastoraalitutkinnon 1896 ja kasvatusopin tutkinnon 1897 sekä valmistui filosofian kanditaatiksi 1899 ja maisteriksi 1900. Juho Kinnunen toimi pappina ja opettajana vuosina 1893-1906 eri puolilla Suomea. Pääasiallisen elämäntyönsä hän teki Heinolassa opettajaseminaarin opettajana ja johtajana vuodesta 1907 alkaen. Kinnunen toimi Heinolassa myös kunnallispolitiikassa, ollen myös kaupungin valtuuston puheenjohtajana. Juho Kinnunen oli kokoomuksen kansanedustajana 1924-1927 edustaen Mikkelin läänin vaalipiiriä. Kunnallisneuvoksen arvonimen hän sai 1932.

    Pekka Kettusesta tässä vaiheessa seuraavaa: Pekka Kettunen oli keskeinen henkilö Oravisalon työväenyhdistystä perustettaessa. Olin mukana Ty:n arkistoa järjestettäessä. Pekka Kettunen oli myös ennen kansalaissotaa keskeinen kunnan päättäjä. Kettusen elämänkertakirjoitus on pitkällä. Tuossa kirjoituksessä käyn Pekka Kettusen kautta kansalaissodan tapahtumia Rääkkylässä. Ilmeisesti esittelen kansanedustaja Pekka Kettusen elämänkertakirjoituksen siinä tilaisuudessa, jossa Oravisalon Ty:n historia esitellään.

    Aikaisemmin kerroit, että hallussasi on Toivo Kinnusen runo ja laulu. Ne voisit lähettää Rääkkylä-Seuran s.-postiin ” kuvat.vanhat@gmail.com

  14. Kiitokset Ilkka Simanaiselle!

    Alunperin sukunimi Kähkönen kiinnitti huomioni radion ohjelmasarjassa ”Kiveen hakatut”,jossa kerrottiin painija Oskar Frimanista,joka Antwerpenissä voitti kultaa ja Kähkönen oli kakkonen.Ohjelma lienee edelleen kuultavissa netissä,toimittajina Arto Teronen ja Jouko Vuolle.Kähkönen lienee muuttanut aikanaan Viipuriin,koska Wiipurin urheilijoita hän edusti.

    En ole vielä ennättänyt lukemaan historiikkiäsi ,onko esim. jääkärikoulutukseen lähteneestä Paavo Kinnusesta tietoa,kaatui muistaakseni Latviassa?Omista Kinnustiedostoistani en Paavoa löydä.Kansanedustaja Juho Kinnusen vanhemmista löytyy oikealta näyttävä tieto,mutta syntymäajat heittää (Oravisalon Havukkalan Timo Kinnuselta saamani sukuselvitys).
    LK

  15. Leo Kinnuselle.
    Tutkimalla Varpasalon Kähkösten sukuhistoriaa olen tullut vakuuttuneeksi, että painija Heikki Kähkönen on Varpasalon Kähkösiä. Rääkkylän Kähkösten sukuhistoriaa voi lukea netissä osoitteessa ”Kauko Kuusela, Tervola”. Heikki Kähkösestä gooklaamalla Heikki Kähkönen Wikipedia.

  16. Kiitokset vinkeistä Ilkka Simanaiselle.

    Suomalaiset polveutuvat niin pienestä alkupopulaatiosta,että sukulaisia löytyy väistämättä,kun mennään muutamana sukupolvi taaksepäin.

    Kylän ihmiset menivät naimisiin keskenään,mikä ei ole välttämättä hyvä geneettisesti.Esimerkkeinä meillä on mm. Kuusamon seudun perinnölliset ongelmat.Ukko tai akka mahdollisimman kaukaa kotikokonnuilta!
    LK

  17. Leo Kinnuselle
    Valokuva painija Heikki Kähkösestä löytyy gooklaamalla PAINI URHEILUMUSEO. Kun selaat suomalaisten painijoitten valokuvia niin sieltä se varpasalolaisen Heikin kuvakin löytyy painiasussa.

  18. Kiitokset Ilkka Simanaiselle tiedoista koskien Heikki Kähköstä!
    Leo Kinnunen, Forssa

  19. Tervehdys
    Tutkin isäni jalanjälkiä Rääkkylän Salokylän koululla 1939 syksyllä. Hän oli koululla opettajan sijaisena juuri ennen sodan alkamista. Kirjeissään hän kertoo siitä ajasta ja evakkojen tulosta koululle. Löytyykö mistään kuvaa koulusta tai jopa koululaisista?
    Terv. Jukka Palola

    1. Rääkkylän kunnan arkistossa olevista asiakirjoista sain seuraavanlaista tietoa Salokylän koulusta ja isästäsi Leevi Palolasta. Kuntakokous päättää perustaa Salokylän koulupiirin kokouksessaan 24.9.1918. Koulupiiristä ja koulusta käytettiin aluksi nimitystä Oravilahden salon koulu. Koulurakennus valmistuu syyslukukauden 1920 alkuun. Salokylän koulupiirin johtokunta käsitteli kokouksessaan 6.8.1939 opettaja H. Riihimaan viransijaisen valintaa ja valitsi viransijaiseksi opiskelija Leevi Palolan Kokkolan Ykspihlajasta. Koulun kuvakin, löytyi, jonka voin lähettää kun saa sähköposti osoitteesi. Kerrot, että ”kirjeissään isäsi kertoo siitä ajasta ja evakkojen tulosta koululle”. Otan mielelläni vastaan tietoa kunnan historiaa varten.

Jätä viestisi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *