Kuntahistoriaa

Rääkkylän entinen kunnanjohtaja
Ilkka Simanainen muistelee

Ilkka tuli kunnansihteeriksi Rääkkylään vuonna 1963 ja toimi sittemmin kunnanjohtajana eläkkeelle jäämiseensä 1996 asti.

Oltuaan ”iäneti” eläkkeellä neljätoista vuotta, hän avasi sanaisen arkkunsa ja alkoi yhteistyössä paikallislehti Koti-Karjalan kanssa kertoa lukijakunnalle Rääkkylän ja Keski-Karjalan hallintokiemuroista, kehittymisestä ja muutoksista työuransa aikana.

Kansalaisten keskuudesta on tullut ehdotuksia Ilkan kirjoitusten saamiseksi luettavaksi jossain mediassa vielä tuonnempanakin. Niinpä Ilkka ehdotti kirjoitussarjansa liittämistä Rääkkylä-Seuran verkkosivuille. Mielihyvin niitä nyt tässä tuomme kuntalaisten ja muiden kiinnostuneiden saataville – ovathan Ilkan muistelot mitä keskeisintä Rääkkylän historiaa eli Rääkkylä-Seuran ominta toimintasarkaa.

Ilkan kirjoituksia pääset lukemaan tästä.

Simanainen tutkii ja muistelee

Jäin eläkkeelle Rääkkylän kunnanjohtajan virasta joulukuun alusta 1996. Jo viimeisinä työvuosinani mietiskelin, mitähän sitä tekisi ja harrastaisi eläkevuosinaan. Tuolloin kunnanvaltuuston puheenjohtajana ja paikallislehti Koti-Karjalan päätoimittajana toiminut Markku Lappalainen esitti minulle, että ryhdy kirjoittamaan juttuja Koti-Karjalaan.

ilkka
Rääkkylän kunnan 140-vuotisjuhlakahveilla syksyllä 2014.

Sanoin hänelle, että päivänkohtaisista asioista en missään tapauksessa ryhdy kirjoittamaan, mutta vanhoista asioista muistelemista voisin harkita.

Tuollaisen harrastustoiminnan aloittaminen olisi vaatinut käymistä usein kunnantalolla järjestöjen arkistoon sijoitetun henkilökohtaisen arkistoni ja erityisesti kunnan arkiston aineistoa tutkimassa. Siksipä otin yhteyttä kunnanhallituksen puheenjohtaja Osmo Hirvoseen ja pyysin häntä selvittämään, olisiko tällainen toiminta taholtani sopivaa.

Osmo Hirvonen toi minulle aikanaan sellaisen viestin, ettei kunnantalolla pidetä suotavana, että Simanainen siellä liikuskelee. Kirjoittamispyrkimykseni jäivät siihen. Enpä sitten paljon 14 vuoteen kunnantalolla liikuskellutkaan. Muutamaa valtuuston kokousta kävin seuraamassa.

Taisi olla joskus vuoden 2010 alkupuolella kun aikanaan esimerkiksi kelpaava Keski-Karjalan kuntien välinen yhteistyö oli lehtitietojen mukaan mennyt ”umpisolmuun” ja perustettu sosiaali- ja terveystoimen liikelaitos Helli osoitti toimintakyvyttömyytensä, tuli keskustelua nykyisen Koti-Karjalan päätoimittajan kanssa, voisinko minä muistella lehdessä kuntien välisen yhteistyön alkua Keski-Karjalan alueella.

Noista kuntien yhteistyön muistelukirjoituksista innostuin sitten tutkimaan myös kotikuntani Rääkkylän vanhoja asioita ja niitä ”ylöspanemaan”.

Tutkimusteni ja kirjoitusteni aiheiksi koetan valita asioita, hankkeita ja tapahtumia, joissa Rääkkylä on ollut edelläkävijä ja jotka ovat luoneet ja niin uskon, edelleen luovat kotikunnastani positiivista kuntakuvaa. Muisteluni tulevat päättymään yleensä eläkkeelle jäännin aikoihin tuonne 1990-luvun puoleenväliin. Nykypäivän elämänmenoon en yleensä tule puuttumaan, ellei asiakokonaisuus sitä ehdottomasti vaadi.

Tiedot perustuvat omaan muistiini ja arkistooni, keskusteluihin ikäluokkani rääkkyläläisten kanssa, paikallis-ja maakuntalehtien kirjoituksiin, laitosten- ja järjestöjen historioihin ja vuosikertomuksiin ja erityisesti Rääkkylän kuntakokousten, valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakunnan pöytäkirjoihin sekä muihin arkistosta löytyviin asiakirjoihin.

Olen vuosien varrella kerännyt omaan arkistooni erilaisissa tilaisuuksissa pitämiäni puheita ja alustuksia, kirjoittamiani muistioita, sanomalehtiin laatimiani tiedotteita, valtakunnan ja maakunnan päättäjille jätettyjä muistioita. Arkistostani löytyy kuntalaisten vuosikymmenten aikana nimellä ja nimimerkillä lähettämiä kirjeitä. Minulla on ollut tapana, että olen kirjoittanut ”pöytälaatikkoon” kunnan toimintaan tai paikkakunnan muuhun menoon liittyvistä asioista, niitä koskaan julkaisematta. Muutaman kirjoituksen niistä voisi sellaisenaan julkaista.

Nykyinen kunnanjohto ja kunnantalon väki suhtautuu tähän harrastukseeni erittäin myönteisesti. Sitä kuvannee, että minulle on luovutettu työhuonekin talon kolmannesta kerroksesta.

Rääkkylä-Seuran kanssa on sovittu, että tarinoitani tullaan julkaisemaan seuran kotisivulla, sivujen pitäjän toimesta. Saatan mahdollisten lukijain tietoon, etten ryhdy kenenkään kanssa keskustelemaan/väittelemään näistä menneistä asioista. Kirjoituksissani saattaa olla suoranaisia virheitä. Niistä voitte ilmoitella pitäjäseuran keskustelupalstalla.

Jospa jostain tarinastani olisi hyötyä mahdolliselle Rääkkylän historian kirjoittajalle tai opiskelijalle Rääkkylän lähimenneisyyttä tutkiessaan.

Ilkka Simanainen,
helmikuussa 2013