Historiaa

Rääkkylän kirkonkylään perustettiin kansakoulu vuonna 1892, mutta yksi koulu koko kunnan alueella oli liian hankala pitkien ja huonojen kulkuyhteyksien vuoksi. Rasivaara sai koulunsa vuonna 1897 ja Nieminen vuonna 1898.

Niemiseläiset olivat puuhanneet koulua ainakin parin vuoden ajan, nimittäin ensimmäinen piirikokous pidettiin maanviljelijä Simo Hirvosen talossa 5.12.1896. Puheenjohtajana toimi maanviljelijä Juho Tompuri.

Kansakoulupaikaksi oli tarjolla kolme vaihtoehtoa. J. Talsi tarjosi Kylmänpohjan jokivartta ilmaiseksi. Maanviljelijät Antti Pakarinen ja Mikko Laakkonen tarjosivat niinikään omistamiaan paikkoja, edellinen 300 mk:n ja jälkimmäinen 400 mk:n hinnasta. Kokous päätti ottaa huomioon vain Mikko Laakkosen ehdottaman paikan. Samoin kuntakokoukselle ehdotettiin rakennustoimikuntaan valittavaksi seuraavat viisi henkilöä: lautamies Niilo Pakarinen Kiesvaarasta, maanviljelijät Antti Pakarinen Niemisestä, Juho Tompuri Onkamosta (Sintsi), Juho Pakarinen Piimälahdelta ja Antti Pakarinen Wenturista.

Ensimmäinen johtokunta

Seuraavaan piirikokous pidettiin Wärtsissä Antti Leinosen talossa 23. 2.1897. Silloin valittiin koululle johtokunta. Piirikunnan esimieheksi valittiin J. Talsi ja kirjuriksi J. Tompuri. Muut johtokunnan jäsenet: neidit Emma Hirvonen Kiesvaarasta ja Ida Pakarinen Wenturista sekä maanviljelijät Pekka Hirvonen Niemisestä, Niilo Pakarinen Kiesvaarasta, Juho Laakkonen ja Juho Tompuri Onkamosta. Piirikokouksia pidettiin yhteensä neljä.

Rakennustoimikunnalla suuri vastuu

Rakennustoimikunta kokoontui yhteensä 9 kertaa, ensimmäisen kerran 20.1.1898. Siinä se järjestäytyi, määräsi hirsien mitoista ja rakennushuutokaupasta. Neljäs kokous oli 18.4.1898. Siinä tarkoin päätettiin, millainen koulurakennuksesta tulisi. Luokkasali tehdään entisen rakennuksen kamaripuolen päähän 8 m x 13,5 m suuruinen. Määrättiin tarkoin rakennuksen ikkunoiden ja ovien määrä. Wisti päätettiin tehdä rakennuksen eteen. Uuneja tarvittiin kolme kappaletta.

Näiden rakennustoimikunnan ohjeiden mukaan piirustukset päätettiin teettää toimikunnan kirjuri J. Tompurilla 20 mk:n palkkiolla. Toukokuun 3 pnä 1898 pidetyssä rakennusurakkahuutokaupassa saatiin vihdoin koulurakennukselle urakoitsija. Alimman tarjouksen teki rakennusmestari Wilhelm Juvonen Liperistä. Hänen takaajinaan olivat kauppias John Witikka ja talollinen Paavo Kolehmainen Liperin Kaatamosta. Tarjous hyväksyttiin. Urakkahinta oli 2650 mk. Rakennuksen tulisi olla valmis 1 pnä elokuuta. Rakennuttaja antoi puut, mutta muut rakennustarvikkeet oli urakoitsijan kustannettava. Rakennusohjesäännöt käsittivät kaikkiaan 18 eri kohtaa. Niissä määriteltiin hyvin tarkasti, millainen rakennuksen tulee olla, milloin rakennuksen on oltava valmis, ja samoin urakkasumman maksuehdot.

Koska koulurakennus ei ollutkaan valmis määräaikana 1.8.1898, rakennustoimikunta kokouksessaan päätti työn lopullisen vastaanoton siirtää elokuun 15 päivään. Kuitenkin hyväksyttiin lattian ja välikattopanelien teko muistutuksella, että lattia maalataan uudelleen. Kirjuri J. Tompuri ei allekirjoittanut päytäkirjaa, vaan kirjoitti mitä ankarimman vastalauseen rakennustoimikunnan päätöstä vastaan. Syiksi hän kirjasi, että lattian ja välikaton kannatteet ovat väärinpäin, asfalttihuopaa ei oltu laitettu seinän ja vyllingin väliin, sekä lattialankut oli huolimattomasti laitetut. Mutta koulutalo ei ollut valmis vielä elokuun 15 pvä , vaan lopullinen vastaanottopäivä oli 23. syyskuuta ja koulu alkoi sitten 26. pnä.

Koulun alku myöhästyi mutta tätä ennen johtokuntakin oli kokoontunut jo viisi kertaa, tehden tärkeitä päätöksiään. Ensimmäiseksi opettajaksi valittiin Heikki Karppi kuudesta hakijasta. Tyttöjen käsityön opettajaksi valittiin Maria Karppi. Johtokunnan tehtäviin kuului myös hyväksyä opetusvälineiden hankinnat, jotta koulutyö pääsi alkamaan. Ensimmäinen työpäivä oli syyskuun 26. 1898. Siitä on päiväkirjassa seuraavanlainen merkintä:

Oli koulun juhlallinen vihkimis- ja avausjuhla suuren väkijoukon läsnäollessa. Juhla alkoi klo 12 päivällä. Wihkimispuheen piti rovasti A. Wirkkula. Johtokunnan esimies J. Tompuri asetti opettajan virkaan ja opettaja H. Karppi piti rukouksen. Sen jälkeen pidettiin sisäänkirjoitus.
Kouluun kirjoittautui 18 poikaa ja 12 tyttöä. Kuukautta myöhemmin oppilaita oli jo 41.

Päiväkirjan kertomaa – koulutyötä ja lomia

Millainen oli tuon ajan koulussa työpäivä? Päiväkirjan mukaan esim. lauantain 3.12.1898 lukujärjestys oli seuraavanlainen:

9-10 Oikokirjoitusta
10-11 Suomen historiaa Tuomas-piispasta
11-12 Sisälukua
12-1 Laulua: Kolmen juhlan laulu
1-2 Tekstin selitys

Tuona päivävn poissa oli E Gröhn ja J Hirvonen. Läsnä oli 25 poikaa ja 16 tyttöä. Siihen aikaan tehtiin 6-päiväistä työviikkoa, eikä ensimmäisenä syyslukukautena ollut kuin kaksi lomapäivää, ja toinen niistä oli joulukuun 16. pvä, jolloin pestiin luokkahuonetta. Ja seuraavana päivänä päättyi syyslukukausi joulukuusen ympärillä rovasti A Virkkulan ja suuren yleisöjoukon läsnäollessa. Mutta neljäntenä syyslukukautena vapaapäiviä oli jo enemmän: Keskiviikkona 24.11.1901 oli Hänen Keisarillisen Korkeutensa leskikeisarinna Maria Feodorovnan syntymäpäivä. Joulukuun viidentenä Hänen Keisarillisen Korkeutensa perintöruhtinas Mikael Aleksandrovitsin syntymä- ja nimipäivä, ja 19. joulukuuta Hänen Majesteettinsa Keisari Suuriruhtinas Nikolai II Aleksandrovitsin nimipäivä. Näin kertoi päiväkirja uuden vuosisadan alkuvuosina keisarivallan aikaan.

Niemisen koulun oppilaat kuvassa koulun rappusilla vuonna 1929, takana opettajat Vieno Soininen , Aili Kurkela ja Antti Turunen. — Niemisen koulun oppilaat kuvassa koulun rappusilla vuonna 1929, takana opettajat Vieno Soininen, Aili Kurkela ja Antti Turunen.

Peruskorjauksia ja toimintaa

Ensimmäinen koulun korjaussuunnitelma tehtiin jo vuonna 1912. Neljässätoista vuodessa olivat monet paikat ehtineet lahota, ja tehtiin melko suuri remontti. Vuonna 1914 oppilasmäärä oli noussut jo 59:ään, ja kunnalta pyydettiin kiireesti apuopettajatarta kouluun. Sellainen saatiinkin nopeasti. Virkaan valittiin Maria Loviisa Kinanen Rantasalmelta. Koulun kolmas opettajanvirka saatiin vuonna 1927 ja sen ensimmäinen haltija oli Aili Kurkela, toimien virassaan 20 vuotta. Vuonna 1928 rakennettiin koululle lisärakennus, koska oppilaat eivät enää sopineet alkuperäiseen rakennukseen. Neliopettajaiseksi koulu muuttui vuonna 1937 ja viisiopettajaiseksi vuonna 1943. Mainittakoon, että alkuperäisen Niemisen piirin itäosasta muodostui kaksi koulupiiriä, nimittäin Sintsi vuonna 1922 ja Rajaselkä vuonna 1938.

Niemisen koulun opettajia

Kaikkiaan on vuosien mittaan koululla toiminut noin 60 opettajaa. Näistä suurin osa on toiminut koululla yhden lukuvuoden verran. Yli 30 vuotta palvelleita on kolme; Jorma Rouvinen 36 vuotta, Mirjam Hirvonen 32 vuotta ja Heikki Karppi 30 vuotta. Heikki Karpin kautta Niemisen koulun historiaan liittyy tunnettu kirjailija Ilmari Kianto, jonka avopuoliso oli opettaja Karpin tytär Siviä Karppi. Koululla työskenteli myös keittäjiä / talonmiehiä, joista Liisa Lintunen toimi 30 vuotta. Suurimmillaan oppilasmäärä oli sotien jälkeen 1940- ja 1950-luvuilla, jolloin koulussa oli 5 opettajaa.

Oppilasmäärän suuri kasvu ja lasku

Esimerkiksi vuonna 1950 syntyi koulupiirissä yhteensä 32 lasta. Koska Niemisen niemestä oli kouluun Kompakalle pitkä matka, helpotettiin pienimpien oppilaiden koulumatkaa niin, että 1-2-luokka toimi Niemisen Keskikylällä Alatalossa ja myöhemmin Pakarilassa. Vuonna 1957 valmistui Niemisen Keskikylälle uusi koulurakennus. Näin koulupiiri jakautui kahtia. Uusi koulu sai nimen Niemisen koulu, ja entisessä koulurakennuksessa toimivasta tuli Kompakan koulu. Kompakalle oli suunniteltu rakennettavaksi uusi koulurakennus Kokonsalon tienhaaraan, mutta hanke ei ehtinyt toteutua. 1970 Kompakan ja Niemisen koulut yhdistettiin, ja koulun nimeksi tuli Kompakan koulu ja paikaksi uudempi koulurakennus Niemisessä. 1985 Kompakan koulun nimi muuttui jälleen Niemisen kouluksi. Seuraavana vuotena tehtiin rakennukseen laaja peruskorjaus. Tämän jälkeen koulu toimi vielä 12 vuotta, ja lakkautettiin vuonna 1998. Koulu ehti toimia tasan 100 lukuvuotta.