Rääkkylän historian kirjoittamiseksi laadittiin hankesuunnitelma vuonna 2019 ja varsinainen sisällöllinen tutkimussuunnitelma vuonna 2020. Kirjoittajaksi valittiin Pekka Kauppinen.
Rahankeräyslaki muuttui 1.3.2020. Hankimme rahankeräysluvan (RA/2021/963) ja haimme rahoitusta yrityksiltä, yhdistyksiltä ja yksityishenkilöiltä. Rahoitusta haettiin kirjoittajan palkkioon ja taitto- ja painamiskustannuksiin. Historiatoimikunta (Markku Lappalainen, Erja Moore, Rauni Ronkainen, Jouko Tolvanen, Ari Vaittinen, Raimo Virkkunen) toimii vapaaehtoistyönä ilman palkkiota tai kulukorvauksia.
Pekka Kauppinen julkaisee kirjoitustyön kuluessa pieniä kirjoituksia Rääkkylän historiasta, tässä linkki ja sivun osoite: https://www.historiapalvelut.fi/raakkyla/raakkyla.htm
Käykäähän lukemassa näitä kirjoituksia! Siellä on myös vinkkejä, miten meistä jokainen pääsee tutustumaan oman kylän ja suvun historiaan avoimien aineistojen kautta.
Julkaisemme kirjahanketta rahoittaneiden yritysten, yhdistysten ja yksityishenkilöiden nimet historiakirjassa, mikäli henkilö ei kiellä nimen julkaisua. Julkaisemme kirjahankkeeseen lahjoittaneet tahot ennen kirjan valmistumista tällä sivulla: Historiakirjan rahoittajat.
Rääkkylän historia kirjoitetaan teemoitettuna kirjana vuodesta 1874, eli kunnan perustamisesta lähtien. Vesistöjen pirstoman ja saarista rikkaan Rääkkylän tarkastelu antaa samalla tilaisuuden arvioida sekä luonnonolosuhteiden että etäisyyksien merkitystä Pohjois-Karjalan kehityksessä. Kirjoittamisessa noudatetaan historiatieteen ja nykyaikaisen paikallishistorian tutkimuksen periaatteita.
Teos jakaantuu kahteen ajalliseen pääjaksoon. Niiden ajallisena taitekohtana on – hieman liukuvasti – 1960–1970-lukujen vaihde. Ensimmäisen pääjakson aikana tapahtui paljon Rääkkylän tulevaisuutta varjostaneita yhteiskunnallisia ja rakenteellisia muutoksia. Rääkkyläläisillä oli vain vähän keinoja kamppailla niitä vastaan. Mainitun vuosikymmenenvaihteen tuntumassa toteutetut aluepoliittiset ratkaisut paransivat Rääkkylän kunnan taloudellista asemaa ja kykyä alueensa kehittämiseen. Rääkkyläläisille suunnattuja palveluja kehitettiin 1970-luvulta alkaen merkittävästi ja jopa uusia uria aukoen. Alueen elinkeinoelämää on haluttu monipuolisemmaksi, samalla kun erikoistuminen ja liitännäiselinkeinot ovat vahvistaneet maa- ja metsätalouden merkitystä suurelle osaa rääkkyläläisiä. Tämä ei kuitenkaan ole riittänyt muuttamaan väestökehityksen tappiollista suuntaa.
***
Tässä alla vielä linkkejä aiemmin julkaistuihin Rääkkylän paikallishistoriaan liittyviin teoksiin:
- Rääkkylän ja Rääkkylä-Seuran Historiikki – Matti Hirvonen
- Kirkkohistoriaa – Juha Rouvinen
- Kuntahistoriaa – Ilkka Simanainen
- Laivaliikenne ja uittoperinne – Raimo Virkkunen
- Niemisen ja Kompakan koulut – Jorma Rouvinen
- Haapasalmen historiaa- Jorma Rouvinen
- Oravisalon työväenyhdistyksen historia – Erkki Kinnunen
- Rääkkylän Osuusmeijerin Historiikki- Yhteistyössä Ylevyytemme Sovussa Suuruutemme – toim. Raimo Virkkunen
- Rasivaaran nuorisoseuran muisteloita – Timo Saarinen