Kivisalmen alueen muistomerkkien uudelleen sijoittelu kesällä 2011.
Takana Joensuun Autonosturin nosturiauto, etualalla haapasalmelaisen maatilayhtymä Urho ja Henri Makkosen traktori ja kuljetuslava, kuskina Petri Pykäläinen.
|
|
RÄÄKKYLÄN KIVISALMIPUISTO KESÄLLÄ 2011
|
|
|
Hankkeen ideoijia ja aloitus
|
|
|
Muistomerkkien uudelleen sijoittelua käsiteltiin usealla taholla . .
|
|
Rääkkylässä Kivisalmen kanavan varrella on vuosikymmeniä ollut kolmen eri merkittävän tapahtuman muistopaasia hajallaan eri paikoissa.
Viimeiseksi pystytettiin 18.8.1983 juuri valmistuneen kanavan muistomerkki silloisen kanavatyötukikohdan pihalle yläkanavan varteen.
Yksi jos toinenkin tuntuu tykönään miettineen onko paasien pakko olla mutkien ja matkojen päässä toisistaan.
Veijo Lievonen, kertoessaan Rääkkylä-Seuran syyskokouksessa 9.10.2008 haluavansa jäädä pois seuran johtokunnan jäsenyydestä, "testamenttasi" muistopaasien lähekkäinkokoamisideansa jälkipolville.
Kanavan rakentamisen muistopaaden siirtotalkoolaisten istuessa kanavan laidan nuotiopaikalla kahvin ja mehun äärellä, kertoi Martti Makkonen jo vuosia sitten ehdottaneensa muistomerkkien sijoitusta toistensa läheisyyteen.
Hankkeen pani lopulta vireille Raimo Virkkunen kevättalvella 2011. Aloitteen tuloksena nimettiin muistomerkkitoimikunta kunnanhallinnon, Oravisalon osakaskunnan, Oravisalon Koiton ja Rääkkylä-Seuran edustajista.
Toimikunnan ensimmäisestä kokouksesta kunnantalolla maanantaina 16.4.2011 laati Raita Joutsensaari seuraavanlaisen muistion:
Muistomerkkipalaveri ma 16.4.2011
Paikka: Rääkkylän kunnantalo
Läsnä: Toivo Hirvonen, Ilpo Pitkänen, Raili Makkonen, Martti Makkonen, Väinö Vaskonen, Raimo Virkkunen ja Raita Joutsensaari
1. Raimo Virkkunen avasi tilaisuuden ja sovittiin, että hän toimii palaverin puheenjohtajana. Muistion palaverista tekee Raita Joutsensaari
2. Raimo Virkkunen selvitti muistomerkkihankkeen taustoja ja kertoi, että tavoitteena on sijoittaa Kivisalmen ympäristössä olevat muistomerkit (Kivisalmen muistokivi ja Väylän rakentajien muistokivi) Kivisalmen levähdysalueen puistoon Wegeliuksen muistopatsaan viereen.
3. Päätettiin, että pyydetään Rääkkylän kunnan ympäristölautakunnalta lausunto merkkien siirrosta.
4. Esitetään pyyntö Oravisalon osakaskunnan hallitukselle osallistumisesta merkkien siirtokustannuksiin.
5. Esitetään pyyntö Liikennevirastolle / Lappeenrannan väyläyksikkö, muistomerkkien siirrosta levähdysalueen puistoon ja pyydetään selvittämään maa-alueen lupa-asiat ELY-keskuksen ja Liikenneviraston välillä.
6. Pyydetään tarjous maansiirtourakoitsija Urho Tapaselta siirtokustannuksista.
7. Selvitetään Rääkkylä Seuran kanssa heidän puheenjohtajan Helena Paakkisen asiantuntemusta käyttäen merkkien sijoittelu puistoon.
8. Oravisalon Koiton edustajat Toivo Hirvonen ja Ilpo Pitkänen toivat esille, ettei heillä ole mitään merkin siirtoa vastaan.
9. Aikatauluista sovittiin seuraavaa: Seuraava palaveri pidetään ma 13.6 klo 18 Kivisalmessa. Merkit pyritään siirtämään elokuun loppuun mennessä 2011.
Muistion laati 17.4 2011
Raita Joutsensaari
Pyydetyt lausunnot, suostumukset, luvat, tarjous ja asiantuntija-apu saatiin kesäkuussa ja hanketoimikunta kokoontui vielä viimeistelemään siirtohanketta 13.6.2011 tulevalla toteutuspaikalla Kivisalmessa, missä katsottiin siirrettäville merkeille uudet sijoituspaikat lupaehtojen mukaisesti. Oravisalon osakaskunta suostui maa-alueen luovuttamiseen kanavamuistomerkille ja Savo-Karjalan tiehallinto puolsi malmimuistokiven muuttoa.
Iso kiitos kuuluu Oravisalon osakaskunnalle, joka kustansi molempien merkkien siirtokulut.
Siirtokuljetus tehtiin maatilayhtymä Urho ja Henri Makkosen kuljetusalustalla. Traktorimiehille kiitos! Kiitokset myös Martti Makkoselle, Toivo Hirvoselle ja Veikko Salliselle! Martti Makkosen traktorilla kuljetettiin kanavan muistomerkiltä kivipöytä ja penkit nuotiopaikan viereen. Toivo Hirvonen kuljetti maa-aineista ja Lasse Korhosen lahjoittamat mullat tuotiin merkkien viereen. Veikko Sallinen toi propsia siltä varalta jos kananavan muistomerkki joudutaan suojaamaan kuljetuksen ajaksi. Rääkkylä-Seura oli muiden mukana talkootyössä, suurimman panoksen hankkeelle antoi johtokunnan jäsen Urho Tapanen suunnittelu- ja kaivutyönä. Seuran talkootyönä syntyi myös tämä nettisivu.
|
|
|
Kanavan uudemman rakentamistyön 1981 - 1983 muistomerkki kanavatyön päämajan piha-alueella kanavan ylävirralla valmiina nostettavaksi kuljetuslavalle.
|
|
KIVISALMEN UITTOVÄYLÄ 1981 - 1983 JA MUISTOMERKKI
Kivisalmen uittoväylän suunnittelu alkoi 1970- luvulla.
Kivisalmen kautta kulkeva 2.4 m metrin väylä on noin 17 kilometriä lyhyempi kuin Jänisselältä Arvinsalmen, Ukonselän ja Savonselän kautta Samppaanselälle kiertävä Joensuun syväväylä.
Hanketta perusteltiin lyhyemmän hinausmatkan lisäksi väylän suojaisuudella mikä vähentäisi nippujen hajoamisvaaraa.
Väylähankkeen kustannusarvio oli 4,9 miljoonaa euroa.
Kivisalmen väylä suunniteltiin niin, että mahdollisimman suuri osa kaivutyöstä voitiin tehdä kuivatyönä työpatojen suojassa ja pääosa kanavaluiskista päätettiin jättää kustannusten pienentämiseksi ilman suojausta.
Kivisalmen lossin korvaaminen kiinteällä sillalla uskottiin tuovan lisähyötyä hankkeeseen.
Sillan ja siltapenkereen kustannusarvio oli 2.9 miljoonaa euroa.
Kivisalmen kanavan muistopaasi löytyi Majasaaren luhta-alueen penkkatien tuntumasta.
Perkausyhtiön urakoitsija Kaarlo Pykäläinen toimitti kiven kaivurialustallaan penkkatietä myöten merkin pystytyspaikalle 1983. Valulaatassa on päiväys 16.08.1983.
Kanavatyön aikana malmin löytymien antoi itsestään merkkejä. Kaarlo Pykäläisen kaivurin kauhassa nousi oudontuntuinen kivilohkare jota alettiin tarkemmin tutkia.
Kiviaarteen Kaarlo Pykäläinen lähetti malmin tutkimuslaitokselle Outokumpuun. Malmikivi löydöstään Kaarlo Pykäläinen sai malminlöytö palkinnon kunniakirjoin.
Muistopaasia kolme
Kivisalmen kauniiseen levähdysauleen puistoon sijoitetut kolme muistomerkkiä kertovat kulkijoille Rääkkylän Oravisalon kylän historiaa yli sadan vuoden ajalta.
Pysähtyminen muistomerkkien äärellä tuo mieleen kunnioituksen menneiden sukupolvien työlle.
Lähteet.
Elinkeinoelämän keskusarkisto Mikkeli
A. AIJAL UPPALA: K.A. Wegelius Henkilökuva –Elämäntyö 1864 – 1939
Suomen Sisävesiväylät: Rakentaminen ja Kehitys
Rääkkylä-Seura ry Kotisivut
Haastattelu: Kaarlo Pykäläinen
|
|
|
|
Paasi puiden latvoilla.
|
|
/TD>
|
Paasi juuri nostettuna Makkosten tilayhtymän kuljetuslavalle. Petri Pykäläinen päästämässä irti nostoketjuja, Yrjö Lehvonen seuraa tilannetta.
Isä Urho Makkonen ja poika Henri olivat tällä tavalla mukana siirtotalkoissa.
|
|
|
Paasi matkalla Kivisalmen muistomerkki- ja levähdysaluepuistoon, Kivisalmen silta häämöttää taustalla.
|
|
>
|
Tapasen Urho viimeistelee paadelle juuri kaivamaansa monttua Kivisalmen puistossa. Vierellä mittamiehenä toiminut Toivo Hirvonen ja takana maanpinnalla Martti Makkonen ja Raimo Virkkunen.
|
|
|
Muistomerkkipaasi juuri uudelle paikalleen laskettuna.
|
|
|
Lehvosen Yrjö tulossa vierun eli jyrän kanssa viimeistelemään nurmen pohjaa paaden ympärillä, taustalla Hirvosen Topi samoissa puuhissa aiemmin puistoon siirretyn malmikiven löydön muistopaaden äärellä..
|
|
|
Talkoolaisia kahvin ja mehun äärellä Kivisalmipuiston nuotiopaikalla. Henkilöt vasemmalta:
Martti Makkonen,
Veikko Sallinen ja
Urho Tapanen, joka organisoi ja suurelta osin toteutti muistopaasien siirron talkootyönään yhdessä Yrjö Lehvosen ja Raimo Virkkusen kanssa.
Muistopaasien siirtohankkeen käynnistäjä ja puuhamies Raimo Virkkunen oikealla .
Myös kivipöytä ja istuinkivet olivat muistopaaden luona yläkanavan varren työmaatukikohdan alueella.
|
|
|
|
|
PAIKKAKUNNAN HISTORIASTA KIVISALMIPUISTOSSA KERTOVAT MUISTOMERKIT IKÄJÄRJESTYKSESSÄ VANHIMMASTA TUOREIMPAAN
Ensiksi pystytettiin muistomerkki Rääkkylä - Liperi maantien puuhaajalle.
Rehtori Wegeliuksen muistomerkkihanke käynnistyi 1949. Hankkeen alullepanijoina olivat Rääkkylä - Liperi yhdysmaantien tietoimikunta, johon kuuluivat rääkkyläläiset Reino Hirvonen, Juho Kähkönen, Mikko Ikonen ja Uuno Lehvonen. Liperin puolen toimikunnan jäsenet olivat Juho Hirvonen, Heikki Sallinen,
Mikko Lappalainen, Pekka Kinnunen, Antti Kinnunen ja Paavo Lappalainen.
Muistomerkin keräykseen osallistuivat kyläläiset, manttaalikunta, liikemiehet ja sanomalehti Karjalainen. Taiteilija Veikko Jalava on suunnitellut rintakuvan ja se on valettu pronssiin.
Muistomerkin pystytys oli Kivisalmessa syyskuun 12 päivänä 1954.
|
"KARL ALBERT VEGELIUS
RÄÄKKYLÄ-LIPERI MAANTIEN
UUPUMATTOMAN PUUHAAJAN MUISTOLLE
KIITOLLISUUDELLA PAIKKAKUNTALAISET
PYSTYTETTY 1954
RAKKAUS KOTISEUTUUN
JA SEN KANSAAN
KANNUSTI TYÖTÄSI"
Vegeliuksen muistomerkkiäkin on siirretty muutamia kymmeniä metrejä alkuperäiseltä paikaltaan Kivisalmen sillanrakennuksen yhteydessä 1980 -luvun alussa.
|
|
|
Malmikiven löytymisen muistopaasi pystytettiin kanavan eteläpuolelle 1960 -luvun alkuvuosina.
Sieltä Urho Tapanen ja tohmajärveläinen nostokoneyrittäjä Veijo Immonen siirsivät paaden tälle paikalle heinäkuun 18 päivänä 2011.
|
|
|
"Kivisalmesta 1908 löytynyt mannerjäätikön kuljettama malmilohkare johti Outokummun malmin löytöön 1910"
-kerrotaan muistokilvessä.
|
|
|
Uutinen sanomalehdessä malmikiven muistomerkin pystytyksestä alkuperäiselle paikalleen Kivisalmen tanssilavan lähelle kanavan eteläpuolella.
|
|
|
Veijo Lievosen yksityisarkiston valokuvat malmikivimuistomerkin paljastustilaisuudesta 1960-luvun alussa. Veijon tekstaamat tiedot kertovat hänen olleen toisena airuena paaden vierellä.
Oikeanpuoleisessa kuvassa vasemmalta: Rääkkylän kanttori Ilmari Heroja, malmikiven löytöä muistelemassa Pekka Kähkönen "Majasaaren Pekka" ja Uuno Lehvonen.
Vasemmanpuoleisen kuvan puhuja lienee Outokumpu Oy:n edustaja, nähtävästi silloisia johtajia.
Majasaaren Pekka Kähkönen on ollut töissä Kivisalmen kanavalla malmin löytöaikaan ja toi muistoksi kotiinsa malmikiven palasen. Se on tilalla edelleen tallessa v. 1985 muuratun takan koristeena. Toinen samanmoinen malmimurikka on Rääkkylä-Seuran esinemuseossa.
Muistomerkin kivipaasi löytyi Jaaman kylältä Antti Vaittisen tilan Pukinniemestä, josta se kuljetettiin Kivisalmeen.
|
|
|
|
Kivisalmi ennen kanavan jatkamista, levennystä ja sillan rakentamista 1981 - 1983.
|
|
KIVISALMEN KANAVA VALMISTUI VUONNA 1910
Se mahdollisti pienten alusten kulun kanavan kautta. Myös päivittäinen matkustajalaivaliikenne alkoi kanavan kautta. Laivalaitureita rakennettiin Kivisalmeen, Voiniemeen, Ihalansalmeen ja Pässiniemeen. 30 vuotta aikaisemmin valmistuneet laiturit palvelivat Hypönniemessä ja Hernevaarassa.
|
|
KIVISALMEN UITTOVÄYLÄ 1981 - 1983 JA MUISTOMERKKI
|
|
70 VUOTTA MYÖHEMMIN PUUTAVARAN KULJETUS TOI TARPEEN KANAVAN UUSINNALLE
Kivisalmen uittoväylän suunnittelu alkoi 1970- luvulla.
Kivisalmen kautta kulkeva 2.4 m metrin väylä on noin 17 kilometriä lyhyempi kuin Jänisselältä Arvinsalmen, Ukonselän ja Savonselän kautta Samppaanselälle kiertävä Joensuun syväväylä.
Hanketta perusteltiin lyhyemmän hinausmatkan lisäksi väylän suojaisuudella, mikä vähentäisi nippujen hajoamisvaaraa.
Väylähankkeen kustannusarvio oli 4,9 miljoonaa euroa.
Kivisalmen väylä suunniteltiin niin, että mahdollisimman suuri osa kaivutyöstä voitiin tehdä kuivatyönä työpatojen suojassa ja pääosa kanavaluiskista päätettiin jättää kustannusten pienentämiseksi ilman suojausta.
Kivisalmen lossin korvaaminen kiinteällä sillalla uskottiin tuovan lisähyötyä hankkeeseen.
Sillan ja siltapenkereen kustannusarvio oli nykyrahassa 2,9 miljoonaa euroa.
Kivisalmen kanavan muistopaasi löytyi Majasaaren luhta-alueen penkkatien tuntumasta.
Perkausyhtiön urakoitsija Kaarlo Pykäläinen toimitti kiven kaivurialustallaan penkkatietä myöten merkin pystytyspaikalle 1983. Valulaatassa on päiväys 16.08.1983.
Kanavatyön aikana malmin löytymien antoi itsestään merkkejä. Kaarlo Pykäläisen kaivurin kauhassa nousi oudontuntuinen kivilohkare jota alettiin tarkemmin tutkia.
Kaarlo Pykäläinen lähetti kiviaarteen malmintutkimuslaitokselle Outokumpuun. Malmikivilöydöstään Kaarlo Pykäläinen sai malminlöytöpalkinnon ja kunniakirjan.
Kivisalmen kauniiseen levähdysalueen puistoon sijoitetut kolme muistomerkkiä kertovat kulkijoille Rääkkylän Oravisalon kylän historiaa yli sadan vuoden ajalta.
Pysähtyminen muistomerkkien äärellä tuo mieleen kunnioituksen menneiden sukupolvien työlle.
Lähteet.
Elinkeinoelämän keskusarkisto Mikkeli
A. AIJAL UPPALA: K.A. Wegelius Henkilökuva - Elämäntyö 1864 - 1939
Suomen Sisävesiväylät: Rakentaminen ja Kehitys
Haastattelu: Kaarlo Pykäläinen
Tiedot hankki: Raimo Virkkunen
|
Kanavatyön 1980 - 1983 muistomerkki viimeisteltynä Kivisalmipuistossa lähinnä kanavaa.
Suurennettu kuva muistokilvestä liitettynä maisemakuvan alanurkkaan.
|
|
 >
|
|
Kanava, silta ja osa laituria kesällä 2011. - päämuistomerkit vuosilta 1980 - 1983.
|
|
 >
|
> -->